Hae tästä blogista

maanantaina, joulukuuta 28

Joku tolkku kännykän käytössä

Jyrki Kiiskinen: Jänis ja Vanki saavat kännykän. Kuv. Jukka Lemmetty. Keltanokka. Tammi 2009. Sivuja 143.

Tammen helppolukuiseen Keltanokka-sarjaan kuuluva Jänis ja Vanki saavat kännykän on viides toveruksiin liittyvä lastenkirja. Kuvakirja Jänis ja Vanki ilmestyi vuonna 2000. Sitä seurasivat kertomuskokoelma Jäniksen ja Vangin suuri matka (2005), saturomaani Jänis ja Vanki sukukokouksessa (2006) sekä Keltanokka-sarjan Jänis ja Vanki koulunpenkillä (2008).

Kirjassa Jänis ja Vanki saavat kännykän apinat hullaantuvat kännyköihin. Apinoita kun ovat, ne haluavat matkia kaikkea. Ne tallentavat soittoääniksi milloin käen kukuntaa, milloin sammakoiden kurnutusta. Käet ja sammakot sekoavat - niin koko metsän elämä. Ei edes susi kiinnostu jänispaistista kännykkään puhumiseltaan. Maailmankirjat ovat sekaisin.

Kiiskisen tarinassa on hyvä ajatus: kännyköiden uutuuksia hamuavat ihmiset vertautuvat tarinan typeriin ja ilkeisiin apinoihin. Jänis on puolestaan kuin hitaasti oppiva vanhus, jolle pitää opettaa useaan kertaan, miten kännykän toimintoja saa käyttöön. Kun se lopulta oppii, alkaa kännykkä hallita kuumeisesti Jäniksen elämää, ja se sairastuu. Laskujen maksun tullessa alkavat metsässä kuin viimeiset pidot. Mutta eläintenkin on opittava, että laskut on maksettava tavalla tai toisella.

Hyvän ajatuksen lisäksi Kiiskisen tarinassa on oivallinen opetus. Kirjailija opettaa lapsille sadun avulla taidokkaasti, miksi kännykänkin käytössä on oltava jokin yhteinen tolkku.

Teos on helppolukuiseksi lastenromaaniksi varsin pitkä. Fonttikoko on isoa ja pisimmät sanat tavutettuja. Harva, mustavalkoinen kuvitus hauskuuttaa tarinaa sopivasti. Kirja sopii hyvin lukemisen alkutaipaleella pitkäjänteisyyden kehittämiseksi, laajaan tarinaan totuteltaessa. Sitä voinee suositella myös lukivaikeuksien kanssa painivien kärsivällisyyden koettelijaksi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti