Hae tästä blogista

maanantaina, maaliskuuta 29

Hyvä kirja elää!

Hannu Taina: Matti ja krokotiili. Otava 2010 (1992). Sivuja 23.

Hannu Tainan kertomuksen Matti ja krokotiilen alussa saa vaikutelman yksinäisestä Matti-pojasta, jolle rakas kainalokaveri krokotiili on turva ja mielikuvituskaveri. Äidin mielestä se on hurja turjake ja isän mielestä vinha tyyppi. Kertomuksen keskivaiheilla kroko osoittautuukin hurjaksi, kun se irvistelee kuin meripeto naapurin ilkeälle sedälle, joka ärhentelee Matille aivan suotta.
Krokotiili peilaa Matin tunteita ja mielenliikkeitä. Se osallistuu Matin leikkeihin, iltapuuhiin ja uniin. Se katsoo aamulla Matin kanssa televisiota nauraa kurnuttaen ja sulkee television, kun sieltä tulee lastenohjelmien päätteeksi ohjelmaa, jota Matti ei oikein ymmärrä. Kun äiti on illalla töissä ja isä kellarissa nikkaroimassa, katselee Matti ikkunasta kaupungin kivitaloja. Yksinäisyyttä täyttääkseen Matti puhelee taivaan planeetoista krokolle, joka kasvaa isoksi ja turvalliseksi heidän ollessa kahdestaan. Niinpä Matti kertoo krokolle myös peloistaan ja inhoistaan, esimerkiksi mustasta koirasta ja pinaattikeitosta. Kun isä pyyttää Mattia hakemaan hämärästä kellarista hillopurkin, kuvaa Taina krokotiilin kaksi kertaa Matin kokoiseksi.

Kertomus tuo taitavilla piirroilla esille sen, kuinka erilaisessa todellisuudessa ja ajassa aikuiset ja lapset elävät. Muuan uusi luku alkaa lauseella: "Kylässä käynti oli oikea tapaus." Tarkasti vedostellen kertoja piirtää Matin näkökulmasta kuvan aikuisten huolellisesta pukeutumisesta sekä kyläpaikan vieraskoreudesta. Kun Matti ja kyläpaikan Kirsi viimeinkin voittavat ujostelun ja pääsevät leikin alkuun, on aika jo lähteä kotiin.

Onhan Matilla leikkikavereita talon muistakin lapsista. Pihamaalla krokotiili ottaa osaa näihinkin leikkeihin suojelemalla viereisen pihan kiusaajilta. Matti ajattelee, että kroko pöllyttelisi kiusaajia kuin räsymattoja. Merkittävä käännekohta tapahtuu läheisessä puistossa, missä Matti on kavereineen uittelemassa veneitä. Ukonilma yllättää, ja nyt Matista tuleekin krokotiilin turva ja lohduttaja. Seuraa loppukohtaus, jossa Matti on reppu selässä valmis astumaan uuteen vaiheeseen elämässä: Matti menee päiväkotiin.

Hannu Tainan kuvitettu kertomus on kerrassaan hieno. Tekstissä ei ole yhtään turhaa sanaa, ja se jättää lukijalle tilaa runsaasti. Matti ja krokotiili on Herra Pii Poon suosikki Lastenkirjapöllö 2010 -ehdokkaista.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti